Jotain mystistä Äänekosken juomavedessä täytyy olla, sillä niin moni Äänekosken Energian työntekijöistä on huolto- ja kunnossapitoinsinööri Tero Kaipion kaltaisia paluumuuttajia. Teron vastuulla on jätevesipuhdistamoiden, kaukolämpölaitosten sekä puhdasvesilaitosten huolto ja kunnossapito.
Äänekoskelta Raaheen opiskelemaan lähtenyt Tero Kaipio ei ehtinyt edes valmistua metalli- ja tuotantotekniikan insinööriksi, kun hänet jo palkattiin Rautaruukin terästehtaalle mekaanisen kunnossapidon työnjohtajaksi.
”Olihan se hyvä oppikoulu nuorelle miehelle. Tiimissäni rautatuotannon puolella työskenteli 30 asentajaa. Työturvallisuus nousee ihan uudelle tasolle, kun on tekemisissä sulan raudan sekä prosessin kanssa, jota ei voi pysäyttää ja josta lisäksi syntyy räjähtäviä kaasuja”, Tero pohtii.
Tuulinen merenrantakaupunki ei kuitenkaan ollut keskisuomalaisen mieleen, joten puolitoista vuotta myöhemmin Tero vaimoineen pakkasi tavarat ja muutti Muurameen. Viiden vuoden ajan hän työskenteli AEASSEAL Finlandin myyntipäällikkönä.
”AEASSEAL myy mekaanisia ja punostiivisteitä. Asiakkaat toimivat aloilla, joissa tarvitaan pumppuja ja sekoittimia, esimerkiksi paperiteollisuudessa”, Tero kertoo.
”Työ oli hyvin monipuolista, laajasti asiakkaan ongelmien ratkaisua. Suunnittelin, tein asennuksia ja annoin teknistä neuvontaa.”
Metallimiehestä vesihuoltoinsinööriksi
Metalli vaihtui veteen, kun Tero aloitti EcoEnergy SF:n vesihuoltoinsinöörinä Äänekosken biokaasutehtaalla, minne myös Äänekosken Energian jätevesiliete ohjattiin.
”Olihan se vähän hyppäämistä syvään päähän, kun siirtyi myyntipäälliköstä vesihuoltoinsinööriksi”, Tero hymähtää.
”Käytännössä tein melkein samoja asioita kuin nytkin, mutta alihankkijan roolissa. Työhön sisältyi Äänekosken Energian jätevedenpuhdistamoiden operointia, huoltoa ja kunnossapitoa.”
Biokaasulaitos siirtyi Metsä Fibren omistukseen joulukuussa 2018, ja Tero puolestaan keväällä 2019 Äänekosken Energian palvelukseen.
Tällä hetkellä Teron vastuulla on Äänekosken Energian jätevesilaitteisto, kahden puhdistamon eli Teräväniemen ja Tihusuon sekä kaukolämpö- ja puhdasvesilaitosten huolto ja kunnossapito.
”Juu päivät on kyllä erittäin vaihtelevia. Ne menevät yleensä niin, että ensin suunnitellaan, sitten tulee puhelinsoitto ja suunnitelmat menevät uusiksi”, Tero nauraa.
Jos etäohjauksessa olevissa laitoksissa kaikki toimii suunnitellusti, voidaan keskittyä päivittäisiin toimiin. Välillä ilmenee vikoja tai hälytyksiä ja Tero tiimeineen lähtee ratkomaan niitä.
Vuotovesien jäljillä
Tero kehuu huumorintajuisen tiiminsä lisäksi pienen organisaation monipuolista ja joustavaa toimenkuvaa, missä pääsee tekemään laajasti kaikenlaista.
Erityisen tyytyväinen hän on vanhaan Tihusuon laitokseen, joka on saatu kaukovalvontaan ja trimmattua yhteistyöllä vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.
”Muuttamalla koko ajotapa, päivittämällä mittauksia ja automaatiota yhdessä Myllylän Aten kanssa on saatu laitos toimimaan puhdistustuloksellisesti juuri niin kuin haluttiinkin – ja jopa hieman paremmin”, Tero kiittelee.
”Tässä työssä on eduksi, että tykkää ratkoa ongelmia. Kun puhutaan jätevedenpuhdistamoista, puhutaan biologisista prosesseista, jotka eivät ole kovin yksioikoisia. Ne kyllä välillä haastavat hyvällä tavalla löytämään ratkaisuja, Tero kertoo.
Hän nostaa esimerkiksi leudon talven, joka on lisännyt kylmiä vuotovesiä. Tero tiimeineen pyrkii paikantamaan vuotovesien valumapaikkoja.
”Hulevedet, kuten salaoja-, pohja- tai sadevedet eivät kuulu jätevesiverkkoon. Leudon talven takia niitä kuitenkin päätyy verkostoon, mikä aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistamolla. Normaalia jätevettä happamemmat hulevedet laskevat jäteveden pH:ta, minkä seurauksena joudumme pumppaamaan jäteveteen enemmän soodaa. Huleveden matala lämpötila taas hidastaa koko prosessia ja vaikuttaen bakteerien toimintaan”, Tero kuvailee.
Ei lakanoita viemäriin, kiitos
Äänekosken parisuhdetilanne lienee hyvällä mallilla, sillä Teron mukaan vihkisormuksia jää jätevesivälppiin yllättävän harvoin.
”Rahapussi ja pari kelloa on tullut vastaan”, hän muistelee.
Yhtenä uransa erikoisimmista tapauksista Tero mainitsee kesän 2018, jolloin eräs maanantaiaamu alkoi välkkyvalojen loisteessa: kaikki jätevedenpuhdistamon esisuodattimet, eli niin kutsutut välppälaitteet olivat jumissa ja hälyttivät.
”Menimme katsomaan, niin siellä odotti ruuvin ympärille kiertynyt täyspitkä lakana, joka muistutti aika paljon kebabrullaa”, Tero nauraa. ”Kyllä siinä ihan kiskomista oli että saatiin se ruuvikuljettimesta irti.”
Viesti on selkeä.
”Ihmiset: t-paidat ja lakanat eivät kuulu viemäriin. Lisäksi porkkanat ja nakit kannattaa pureksia kunnolla."
