Arkea vaikeuttavat toistuvat sähkökatkot ovat jääneet taakse kun Ruotinkylän sähköt siirrettiin ilmajohdoista maan alle. Kaapeloidut sähköt tuovat myös turvallisuuden tunnetta ukonilmalla.
Äänekoskella Ruotinkylän alueen sähköjä on saneerattu pitkäjänteisesti jo 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Alueen ilmajohtoja on siirretty metsästä isojen teiden varteen ja tiettyjä osuuksia on kaapeloitu.
“Nyt toukokuussa oli pitkästä aikaa myrsky ja sähkökatko”, toteaa Ruotinkylällä asuva Tuula Suutarinen.
Kaapelointitöiden yhteydessä Suutarinen pyysi jättämään pari vanhaa sähköpylvästä tähystyspaikoiksi pihapiirin linnuille .
Aiemmin alueella oli sähkökatkoja jatkuvasti, erityisesti talviaikaan.
“Etenkin ukonilmalla sähköt katkeilivat. Jos ukkonen iski johonkin kaukanakin olevaan muuntajaan, niin se vei minultakin sähköt ja hyvä ettei pistorasiat räjähdelleet”, Suutarinen muistelee.
Suutarinen paluumuutti Ruotinkylään noin parikymmentä vuotta sitten eli sähköjä on uusittu käytännössä koko hänen siellä asumisensa ajan.
“Ei kummoistakaan keliä tarvinnut olla, kun puut kaatuilivat linjojen päälle ja sähköt katkeilivat. Ne saattoivat olla tuntitolkulla pois, jolloin pakastimessakin ruoat joskus suli”, Suutarinen kertoo.
“Oli todella hankala valmistautua lähtemään töihin pimeässä pelkän taskulampun varassa. Käytin aikanaan sähkökäyttöistä herätyskelloa ja sain monesti jännittää, heräänkö edes aamulla ajoissa, jos yöt ovat sähköllä poikki.”
Parissakymmenessä vuodessa saneerauksen myötä sähkökatkot ovat vähentyneet ja sähkön laatu on parantunut huomattavasti. Muutoksella on ollut suora positiivinen vaikutus Suutarisen arkeen. Kesällä 2023 sähköt kaapeloitiin hänen pihaansa asti.
“Olen ollut aidosti joka päivä iloinen, että sähköt toimivat luotettavasti. On upeaa, kun ne pelaavat hyvin eivätkä pätki. Koska tilanne on ollut toinen, osaan aidosti arvostaa tätä”, hän toteaa.
Maan alle kaivettu säävarma sähkö tuo Suutariselle myös turvallisuuden tunnetta. Tunteen taustalta löytyy hänen perhettään 1960-luvulla kohdannut tragedia.
“Tila, jolla asun, oli saatu asutustilaksi, kun isäni aikanaan tuli seudulle luovutetusta Karjalasta”, hän taustoittaa.
“Olimme ehtineet asua tilalle rakennetussa talossa pari vuotta. Sitten kerran ukonilmalla salama iski kosteisiin sähköjohtoihin ja poltti käytännössä uuden talon hetkessä maan tasalle. Paloautot eivät vain ehtineet ajoissa tänne korpeen”, Suutarinen muistelee.
Kun Tuula Suutarinen päätti muuttaa takaisin kotitilalleen ja rakensi omaa taloaan, hän asennutti kaikki mahdolliset ukkosenjohdattimet, ettei historia toistaisi itseään.
“Nyt on viimeistään levollinen ja rauhallinen olo, kun sähköt kulkevat maassa eivätkä enää ilmassa. Sähkön säävarmuus on turvallisuudenkin kannalta todella tärkeä juttu”, hän sanoo.
Vaikka sähköt on nyt siirretty kaapeleihin, Suutarisen pihapiirissä on pystyssä edelleen pari sähköpylvästä. Kun vanhoja ilmajohtoja purettiin, suureksi lintujen ystäväksi osoittautunut Suutarinen pyysi, että yksi pylväsväli jätettäisiin pystyyn.
“On ollut mukavaa katsella, kun närhet, eri tiaislajit, lokit, varikset ja harakat linnut kokoontuvat istumaan linjoille ja halusin varmistaa, että paikallisilla linnuilla on jatkossakin seuraelämälleen mukavat puitteet”, Suutarinen nauraa.
