Äänekosken Energia on saanut määräaikaisen luvan tekopohjaveden valmistamiseen. Tavoite on parantaa asiakkaiden juomaveden laatua sekä varmistaa vesihuoltoa myös mahdollisissa poikkeustilanteissa.
Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Äänekosken Energialle kymmeneksi vuodeksi luvan tekopohjaveden tuotantoon Syvälahdessa Kulopalonkankaalla.
”Tämä on meille tärkeä päätös. Mitä enemmän vesituotantoa hajautetaan eri alueille, sitä vähemmän pohjavesialueet rasittuvat. Pystymme parantamaan asiakkaiden veden laatua ja lisäksi voimme paremmin taata vesihuollon toimivuutta Äänekoskella, Suolahdessa ja Sumiaisissa myös mahdollisissa poikkeustilanteissa”, summaa Äänekosken Energian toimitusjohtaja Maarit Herranen.
Pitkä prosessi
Tekopohjaveden tuotanto on pitkä prosessi. Keiteleestä otetaan raakavettä, joka johdetaan Kulopalonkankaan pohjavesialueelle noin kolmen kilometrin päähän Syvälahden vedenottamosta, jossa se imeytetään maahan. Imeytetty vesi kulkeutuu 2-3 vuoden kuluessa vedenottamolle.
Ensimmäisessä vaiheessa Äänekosken Energialla on lupa pumpata 2000 kuutiota vuorokaudessa ja vedentuotannon onnistuessa määrä voidaan nostaa jopa 5000 kuutioon.
”Pumppaaminen aloitetaan ensi kesänä, joten noin vuonna 2021 asiakkaille toimitettavassa vedessä on myös tekopohjavettä”, arvioi vesihuoltoinsinööri Minna Tolvanen Äänekosken Energialta.
Luonnollinen puhdistusmekanismi
Tekopohjavesi puhdistuu samalla lailla kuin luonnollinenkin pohjavesi. Sen suodattuminen maakerrosten läpi puhdistaa pois eloperäiset aineet sekä mahdolliset mikrobit.
"Keiteleen raakavesi on jo alun perin hyvälaatuista, ja tekopohjavesiprosessi tekee siitä vielä parempaa. Etäisyys vedenottamolle on riittävän pitkä, jotta vesi ehtii suotautua hyvin”, Tolvanen sanoo.
Luvan saamista varten Kulopalonkankaalla on tehty perusteellisia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, mutta vasta käytäntö osoittaa, millä alueilla vesi imeytyy maaperään parhaiten. Määräaikaisen luvan aikana selvitetään hankealueen lopullinen soveltuvuus tekopohjaveden tuotantoon sekä tarkennetaan vedentuotannon ympäristövaikutukset sekä hankkeen todellinen vaikutusalue pohjavesimuodostumassa.
”Nyt alkavan koetoimintajakson aikana optimoimme imeytettävän veden määrää ja tarkkailemme jatkuvasti, miten pohjavesialue reagoi imeytykseen. Odotusarvot ovat hyvät. Kulopalonkankaalla on sopivasti vettä johtavia ja toisaalta vettä pidättäviä kerroksia, jotka ovat tärkeitä veden puhdistuvuuden kannalta.”, Tolvanen sanoo.
Aiemmin Äänekosken Energia on investoinut Syvälahden uuteen pohjavedenottamoon lähes kolme miljoonaa euroa.
