Sähkölasku jakaantuu kolmeen osaan: Sähköenergiaan, veroihin ja sähkön siirtoon. Mistä sähkön siirtämisessä oikeastaan maksetaan?
Käytönjohtaja Toni Latvala Äänekosken Energiasta pitää sähkön siirtohinta -termiä harhaanjohtavana.
”Sähkö siirtyy kyllä kuin itsestään, kun infrastruktuuri sitä varten on olemassa ja kunnossa”, hän toteaa. ”Olisi todenmukaisempaa puhua vaikka sähköverkon ylläpitomaksusta.”
Sähköverkon rakentaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen on hintavaa. Investoinnit ovat suuria, ne tehdään kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja niiden suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon tulevaisuudenkin tarpeita. Äänekosken Energia investoi verkonrakennukseen vuosittain noin 800 000 euroa.
Miljoonien arvoinen verkko-omaisuus
Sähkö on meille korkean toimitusvarmuuden ansiosta lähes itsestäänselvyys. Harva tulee miettineeksi, minkälaista infrastruktuuria toimiva sähkönjakelu vaatii.
”Sähköverkko on todella massiivinen koneisto, jossa on kiinni miljoonia euroja jo Äänekoskenkin kokoisella paikkakunnalla”, Latvala luonnehtii. ”Meillä on 400 neliökilometrin jakelualueella sähköverkkoa yli 650 kilometriä ja palvelemme lähes 10 000 asiakasta.”
Sähkönsiirto on luonnollinen monopoli
Sähkönsiirtomaksuja ei voi kilpailuttaa, koska sähköverkot ovat luonnollisia monopoleja: Tietyllä alueella toimii aina vain yksi sähköverkko. Suomessa jakeluverkonhaltijat kuten Äänekosken Energiakin huolehtivat omalla alueellaan sähköverkon toimivuudesta.
”Ei ole perusteltavissa taloudellisesti tai mitenkään muutenkaan, että rakennettaisiin rinnakkaisia sähköverkkoja: kaksia ilmajohtoja ja maakaapeleita ja niin edelleen”, Latvala sanoo. ”Lainsäädäntö pitää kuitenkin huolen, että yhtiöt eivät hinnoittele sähkönsiirtoa kohtuuttomasti, vaikka niillä onkin omalla alueellaan monopoliasema.”
Toimitusvarmuus maksaa
Yhteiskunta on niin riippuvainen sähköstä, että sähkön laadun lisäksi myös sen toimitusvarmuudesta säädetään lailla. Esimerkiksi jos asemakaava-alueella asiakkaille täytyy antaa alennusta, jos sähkökatko kestää yli kuusi tuntia ja jos katko kestää yli 12 h, sähkönjakeluyhtiö on velvollinen maksamaan asiakkaille ns. vakiokorvaukset.
”Lain vaatimukset ohjaavat yhtiöt tekemään säävarmaa verkkoa eli maakaapelia, jonka kustannukset ovat kolminkertaiset ilmajohtoon verrattuna – tämä näkyy tietysti suoraan siirtomaksuissa”, Latvala sanoo.
Sähkökatkoja voi sattua maakaapeloidussakin verkossa, esimerkiksi maakaivuutöiden yhteydessä.
”Seuraamme verkon tilaa jatkuvasti ja meillä on aina ympärivuorokautinen valmius korjata viat, olivat ne sitten myrskyjen tai huolimattomien kaivurikuskien aiheuttamia”, Latvala korostaa.
Varautumista on myös varayhteyksien rakentaminen verkkoon. Tavoite on, että vikatilanteessa vika pystytään rajaamaan mahdollisimman pienelle alueelle ja sähkö pystytään ohjailemaan vaihtoehtoisia reittejä mahdollisimman monille.
Raha jää paikkakunnalle
Äänekosken Energian omistaa Äänekosken kaupunki. Latvala muistuttaa, että seutukuntalaisten sähkölaskuihin maksama raha jää vireyttämään paikkakunnan taloutta eikä karkaa esimerkiksi ulkomaille.
”Voimme Äänekoskella olla iloisia siitä, että sähkönjakelijana on aidosti paikallinen toimija”, Latvala toteaa.
´
