Jätevesipuhdistamon siivilöistä löytyy kaikenlaista pumpulipuikoista kännyköihin. Niistäkin on riesaa, mutta pönttöihin kaadetut kemikaalit ovat ehkä vielä suurempi ongelma: Ne haittaavat biologista puhdistusprosessia ja kulkeutuvat käytännössä sellaisenaan vesistöihin.
Nahkavöitä, kännyköitä, jokunen lompakko, t-paitoja, huppareita ja kaikennäköistä vaatetta, jopa yksi sohvan jalka. Muun muassa tällaisia esineitä on Äänekoskella päätynyt ihmisten vessanpöntöistä jätevedenpuhdistamolle.
”Tällaisia isompia esineitä tulee onneksi vastaan vain ajoittain. Esimerkiksi pumpulipuikkoja ja naisten kuukautissuojia löytyy sen sijaan aivan jatkuvalla syötöllä”, kertoo tuotantoinsinööri Atte Myllylä Äänekosken Energialta.
Yksi tyypillinen jätevesiverkoston vierasesine on siivouksessa käytettävät kuiturätit. Sitkeät rätit jäävät herkästi jumiin pumppaamoihin, joita on Äänekosken Energian verkossa noin 70 kappaletta.
”Yksikin tällainen tukkeena oleva kuituliina voi aiheuttaa aikamoiset ympäristöriskit, kun pumppaamot tulvivat yli ja jätevesi päätyy maastoon”, Myllylä toteaa.
Myös tietyt kausittaiset ilmiöt toistuvat vuosittain. Joka joulu putkistoon hyytyvät kinkunrasvat aiheuttavat tukoksia. Keväisin puolestaan pääsiäismunien foliokääreet tuppaavat päätymään jätevesiin.
”Siellä niitä sitten kimmeltelee jätevesialtaassa”, Myllylä huokaisee. ”Ei pönttö niillekään ole oikea paikka.”
Pönttöä ja varsinkin Bajamajoja pidetään roskiksina
Myllylä tulkitsee löytöjen perusteella monien ihmisten pitävän vessanpönttöä yhden sortin roskiksena. Vielä villimmin Myllylän kokemuksen mukaan käytetään suurista yleisötapahtumista tuttuja Bajamajoja.
”Ihmiset ehkä ajattelevat, että ne jotenkin tyhjennetään kaatopaikalle, mutta ei, niiden sisällöt käsitellään jätevedenpuhdistamolla ihan kuin muutkin ns. mustat vedet. Pahinta mitä Bajamajoista on jätevesiverkostoomme päätynyt oli kokonainen lakana, josta aiheutui aivan valtavasti harmia”, Myllylä muistelee.
Mitä vessanpönttöön sitten saa laittaa?
”Vessakäyntien aikaansaannoksien lisäksi pönttöön voi kaataa astian- ja pyykinpesuvesiä sekä peseytymisessä tai siivouksessa käytettyjä vesiä”, Myllylä summaa. ”Nämä saadaan puhdistusprosessissa hyvin puhdistettua.”
Kaataisitko maalia suoraan järveen?
Äänekosken Energialla jäteveden puhdistuksesta huolehtii mikrobien massa, joka käyttää ravinnokseen jätevesien mukana tulevia ravinteita. Mikrobit eivät ole laimeista kemikaaleista moksiskaan mutta sen sijaan jos ne joutuvat vaarallisten aineiden tai jopa myrkkyjen kanssa tekemisiin, mikrobit voivat kuolla, jolloin puhdistusprosessi tietysti häiriintyy.
”On hyvä hahmottaa, että prosessi on biologinen eli puhdistajina toimivat elolliset olennot”, Myllylä korostaa ja peräänkuuluttaa maalaisjärjen käyttöä.
”Hyvä nyrkkisääntö on miettiä, että kaataisitko esimerkiksi remontista ylijäänyttä maalia, tärpättiä tai lakkaa suoraan järveen. Jos vastaus on ei, ainetta ei kannata kaataa vessanpöntöstä alas”, hän summaa.
Kuva: Aleksi Rajala / IKAR
