Työnjohtaja Otto Leppänen vastaa Äänekosken Energian vesi- ja viemäriverkostojen sekä hulevesiverkostojen työmaiden johtamisesta. 15 vuotta alalla eri tehtävissä ja vahva paikallistuntemus takaavat, että n.400 kilometrin putkiverkostosta melkein kaikki mutkat ovat Otolle tuttuja.
Otto on työnjohtaja, jonka löytää hallintotöiden ohella usein montun reunalta.
“Aina kun tehdään korjaus-, saneeraus- tai uudisrakennustöitä vesi, viemäri- tai hulevesiverkostoon liittyen, työmaavastuu on minulla”, hän kiteyttää.
Oton tehtävänä on varmistaa asentajille turvallisen työympäristön lisäksi työskentelyrauha.
“Siksi siellä montulla on aina yksi valkokypäräinen. Hän vastailee ohikulkijoiden kysymyksiin, ja asentajat pystyvät keskittymään siihen mitä ovat tekemässä”, hän summaa.
“Kyllä mahtavinta työssä on vaihtelevuus. Olen ollut alalla 15 vuotta ja melkein jokainen päivä on erilainen.”
Putket on tulleet tutuiksi
Suolahdessa syntynyt ja siellä edelleen asuva Otto tuntee Äänekosken seudun aika hyvin. Hän tietää lähes aina, mistä kohtaa alueen maanalainen, noin 400 kilometrin mittainen vesi- ja viemäriverkosto on kulloinkin vedetty. Toki myös yllätyksiä mahtuu mukaan, kun vanhojen verkostojen kanssa touhutaan.
“Onneksi ihan jokaista pätkää ei tarvitse ulkomuistiin tallentaa, kun karttajärjestelmät ovat tänä päivänä todella hyviä”, hän naurahtaa.
Oton urapolku alkoi paikallisen putkiliikkeen palveluksesta. Vuonna 2004 hän siirtyi Suolahden kaupungille vesilaitoksen hoitajaksi ja 2007 kuntaliitoksen myötä Äänekosken kaupungille. 2009 työnantajaksi vaihtui Äänekosken Energia.
“Alunperin olin vesilaitoksen huoltomies, mutta tein myös asennuksia. Kun alan automaatio kehittyi, aikaa vapautui yhä enemmän asennuspuolelle ja vuodesta 2009 eteenpäin se on ollut työni kulmakivi. Vuodesta 2014 olen toiminut verkoston asennuspuolen nokkamiehenä, ja vuodesta 2015 eteenpäin työnjohtajana”, Otto tiivistää.
Hän on suorittanut vesihuoltomestarin erityisammattitutkinnon oppisopimuskoulutuksena töiden ohessa.
“Työnantaja on tukenut kehittymistäni mahtavasti”, Otto kiittelee.
Nykyisin Oton tiimissä työskentelee kolme asiantuntijaa, jotka tekevät vesitöiden lisäksi myös kaukolämpöön liittyviä asennuksia.
“Tiimin merkitystä ei voi koskaan liikaa korostaa”, hän hehkuttaa.
Verkostosaneerausten huikeat tulokset
Äänekosken seudun vanhimmat käytössä olevat putket ovat 1960-luvulta, jolloin alueen vesihuoltoa ryhdyttiin rakentamaan.
“Nykypäivänä noin 40 % verkostosta on uudempaa muoviputkea”, Otto arvioi.
Erityisesti Suolahden alueelle kertynyttä saneerausvelkaa on kiritty tehokkaasti viimeisen 10 vuoden aikana. Tulokset ovat erinomaisia.
“Vuosittain mitattava vuotovesiprosentti, eli se kuinka iso osuus pumpatusta vedestä jää matkalle eikä koskaan päädy asiakkaille, on laskenut lähes 40:stä alle 5:een prosenttiin”, Otto iloitsee.
“Äänekosken taajaman puolella säännöllistä saneerausta on tehty pidempään ja myös siellä tulokset ovat nyt samalla tasolla kuin Suolahdessa.”
Nykyaikaisista valvontajärjestelmistä huolimatta moni vesihuoltoon liittyvä korjaustarve tavoittaa Oton tiimin edelleen puhelimitse ja sähköpostilla.
“Paljon ihmiset ilmoittelevat ulkoilun yhteydessä tekemiään huomioita meille, kuten rikkinäisistä kaivonkansista. Yleisöilmoituksista on meille suuri apu”, Otto kiittelee.
Lätkä pitää kunnon kohdillaan
Kotona Oton pitää kiireisenä viisi lasta, joista nuorin täyttää tänä vuonna neljä ja vanhin on teini-ikäinen. Jostain hän myös kaivaa aikaa harrastukselleen jääkiekolle. Kymmenisen vuotta omaa lätkäjoukkuetta pyörittänyt kaveriporukka harjoittelee Suolahden jäähallissa.
“Treenejä on pari kertaa viikossa, ja välillä pelaillaan muita alueen harrastejoukkueita vastaan.”
Ja mikäs pelatessa myös jatkossa, kun Suolahteen on nousemassa syksyllä 2020 yksi maailman energiatehokkaimmista, lauhdelämpöenergiaa hyödyntävistä jäähalleista.
