Aina ajoittain energiayhtiön arjessa jokin odottamaton tapahtuma aiheuttaa katkoksen sähköjen tai vesien toimitukseen. Odottamattomien vesikatkojen yleisin syy on huolimaton kaivuri, sähkökatkojen taustalla on tyypillisesti luonnonilmiö.
Äänekosken Energia hallinnoimat sähkö-, vesi- ja kaukolämpöverkot ovat alueen perusinfrastruktuuria, jota energiayhtiö toimitusvarmuuden takaamiseksi kehittää ja pitää jatkuvasti yllä.
”Suurin osa asiakkaiden kokemista jakeluhäiriöistä tehdään ylläpitosuunnitelmien mukaan, ne ovat ennalta päätettyjä ja niistä tiedotetaan laputuksilla jakeluhäiriöalueella, paikallislehdissä sekä meidän omissa sähköisissä kanavissamme”, kertoo vesihuoltoinsinööri Minna Tolvanen. ”Nämä toimenpiteet pyritään ajoittamaan niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa asiakkaille.”
Vesikatkojen takana usein huolimattomat kaivurit
Täysin yllätyksenä tulevat katkokset johtuvat aina yleensä ulkopuolisista tekijöistä. Yllättävät vesikatkot johtuvat tyypillisimmin siitä, että työmailla huolimaton kaivuri rouhaisee putken poikki. Viime talvena Puistokadulla kaivinkone rikkoi tien saneeraus- ja vesijohdon uusimisurakan yhteydessä yhden Äänekosken keskustan suurimmista runkolinjoista. Automaation ansiosta putkirikko näkyi Äänekosken Energian valvomossa sekuntien sisällä sen tapahtumisesta.
”Onneksi teemme aina niin sanotut sulutuskatselmukset työmailla, eli varaudumme etukäteen onnettomuuksiin työmaakohtaisesti. Tällä työmaalla oli onneksi meiltä myös omia asentajia, jotka olivat korjaamassa urakoijan puolesta aiemmin syntynyttä vauriota. He pystyivät välittömästi ilmoittamaan meille putkirikosta ja sitä päästiin heti suluttamaan”, Tolvanen kertoo.
Ilman nopeaa, määrätietoista toimintaa vuodolla olisi voinut olla hankalia seurauksia.
”Rikkoutunut putki oli niin suuri, että jos korjaus olisi viivästynyt 15 minuutilla, Markkamäen vesitornin pinta olisi vajonnut niin alas, ettei verkoston latva-alueille olisi riittänyt vettä”, Tolvanen kertoo.
Kun vesikatkot saadaan korjattua, niiden jälkitöinä täytyy putkistot vielä huuhdella. Putken rikkoutumisesta johtuva voimakas paineisku saa putkistoon kerääntyvän, pohjavedestä peräisin olevan rautamangaanin liikkeelle. Vesi voi värjääntyä jopa kilometrien päässä itse vuotokohdasta.
”Jos hanaa valuttaa parikymmentä minuuttia, vesi yleensä kirkastuu. Asiakkaista se saattaa tuntua kalliilta veden tuhlaukselta, mutta kustannusvaikutus on onneksi vain parin euron luokkaa”, Tolvanen lohduttaa.
Sähkön toimitushäiriöt vähentyneet radikaalisti
Myrskyistä tai ukkosista johtuvat sähkökatkokset ovat vähentyneet huomattavasti viime vuosina. Äänekosken Energian sähköverkosta leijonanosa on jo säävarmaa verkkoa: keskijänniteverkosta on maakaapeloitu 60 prosenttia, pienjänniteverkosta noin 70 prosenttia. Lisäksi yhtiöllä on niin sanottua toimitusvarmaa verkkoa, eli teiden varsiin vedettyjä ilmajohtoja.
”Ilmajohdoissa on se ehdottoman hyvä puoli, että vikojen paikallistaminen on kohtuullisen helppoa ja niiden korjaaminen on nopeampaa kuin kaapelivikojen korjaaminen”, kertoo käyttöpäällikkö Toni Latvala.
Verkostoautomaatio on yksi häiriötilanteita huomattavasti helpottava tekijä. Jos verkko syystä tai toisesta vikaantuu, energiayhtiön päivystäjä pystyy etänä vaikka kotoa käsin rajaamaan katkosalueen kauko-ohjattavien erotinasemien avulla ja järjestämään sähkönsyötön varayhteyksien kautta.
”Varsinainen verkon korjaus vie tietysti aina oman aikansa, varsinkin jos häiriö tapahtuu esimerkiksi yöllä ja asentajat joutuvat lähtemään töihin sängyn pohjalta. Aika isotkin häiriötilanteet on kuitenkin kyetty monesti hoitamaan niin, että asiakkaille ei ole koitunut niistä kovinkaan suurta haittaa.”, Latvala selvittää.
Säätekijöiden lisäksi luonto tarjoaa myös muita ennalta arvaamattomia syitä katkoksiin.
”Eläimet aiheuttavat yllätyksiä aika ajoin. Viimeksi tässä kuussa oli katko, joka johtui tulipalosta pylväsmuuntamossa. Se oli syttynyt oikosulusta, jonka aiheutti eläinsuojista huolimatta muuntamoon päässyt pöllö. Ja viitisen vuotta sitten erään sähköaseman sisälle oli livahtanut jostain raosta kovan onnen näätä , joka onnistui pimentämään koko kaupungin”, Latvala muistelee.
