”Monesti diagnoosin saaneet kysyvät, milloin minä sairastuin. Kun kuulevat että siitä on 30 vuotta aikaa, heillä ilme kirkastuu.” Keski-Suomen Syöpäyhdistyksessä vaikuttava Oili Kautto tekee merkityksellistä vapaaehtoistyötä syöpäpotilaiden parissa.
Oili Kautto oli 36-vuotias kahta työtä tekevä kahden teini-ikäisen lapsen äiti, kun hän 1986 sairastui rintasyöpään. Elämä mullistui kertaheitolla. Kahden viikon sisällä diagnoosista häneltä poistettiin toinen rinta ja imusolmuke kainalosta.
”Syöpäyhdistyksestä vanhempi rouva, sellainen kuin minä nyt, tuli sairaalaan leikkauksen jälkeen tervehtimään ja kertomaan oman tarinansa. Sain tukihenkilöltä toivoa, että kai minäkin tästä selviän, kun hänkin on selvinnyt”, Oili kuvailee.
Kun Oili oli selvinnyt rankasta hoitojaksosta, hän kouluttautui itsekin tukihenkilöksi. Nyt liki kolme vuosikymmentä myöhemmin Oili on ehtinyt olla tavalla tai toisella kymmenien, ellei satojen ääneseutulaisten syöpäpotilaiden tukena.
”Ajattelin, että ehkä minusta voisi myös olla apua muille ja on ollutkin, sen näkee ihmisten katseista.”
Samassa veneessä
Oili oli perustamassa Ääneseudulle omaa syöpäyhdistyksen paikallisosastoa 1993 ja toimii nyt sen puheenjohtajana. Aikaansaavan ydinjoukkonsa ansiosta yhdistyksen tarjonta on hyvin monipuolista: Erilaisten keskusteluryhmien lisäksi se järjestää virkistystoimintaa karaokesta kesäretkiin ja teatterimatkoihin.
”Ääneseudullakin syöpään sairastuu joka vuosi kymmeniä ihmisiä. Olemme iloisia, että monet ottavat meihin yhteyttä ja tulevat mukaan oma-aloitteisesti. Vanhemmat jäsenet onneksi levittävät kylillä sanaa, että ei täällä pelkästään sairauksista puhuta”, Oili sanoo.
Virkistyksen ohella Oili näkee vertaistuen olevan tärkein anti syöpää poteville.
”Merkittävintä on saattaa samoja ajatuksia läpikäyvät ihmiset yhteen. Jokaiselle sairastuneelle tulee jossain vaiheessa tarve jutella jollekin. Meillä itketään ja nauretaan yhdessä”, Oili sanoo.
Mahdollisuus jutteluun tarjoutuu vaikka saunan lauteilla. Yhdistys on saanut järjestettyä ikiomat, yleisöajan ulkopuolella olevat vesijumppa- ja kuntosalivuorot, joissa käy säännöllisesti parikymmentä ihmistä.
”Kenenkään ei näillä vuoroilla tarvitse ajatella syövän jättämiä jälkiä kehossa tai pelätä ulkopuolisten kommentteja niistä”, Oili sanoo.
Yhtenä tärkeänä tavoitteena yhdistyksellä on edistää syöpäpotilaiden hyvinvointia ja helpottaa heidän oloaan arjessa. Myyjäisissä ja vuotuisella joulukonsertilla hartiavoimin kerättyjen varojen lisäksi monet paikalliset yritykset tukevat yhdistyksen toimintaa, mistä Oili on erittäin kiitollinen.
”Rahat laitetaan paikallisesti suoraan sinne, missä niitä tarvitaan. Olemme lahjoittaneet muun muassa Äänekosken terveyskeskukseen kipupumppuja ja lepotuoleja, sekä hoitosänkyjä ja limaimureita saattohoitovaiheeseen”, hän kertoo.
Hyvä kiertämään
Mikä saa ihmisen tekemään vuosikymmenet vapaaehtoistyötä toisten eteen? Oilin kohdalla vastaus kiteytyy tukihenkilötyöhön, joka antaa valtavasti, jos ottaakin.
”Tälläkin hetkellä toimin kahden henkilön tukena. On palkitsevaa nähdä, miten muutaman tapaamisen jälkeen ihminen voi alkaa nousta mielen pohjamudista ylöspäin.
Joskus oman tekemisen merkityksellisyys kävelee vastaan yllättäen ja sydäntä lämmittävästi.
”Muistan vieläkin sen ostosreissun, kun syövästä parantunut ihminen tuli kiittämään saamastaan avusta ruokakaupan hyllyjen välissä”, Oili muistelee.
Toivon ja lohdun antaminen on tärkeää.
”Yhdeksän kymmenestä syöpään sairastuneesta kuitenkin selviää ja pääsee jatkoajalle, niin kuin minäkin.”
Äänekosken Energia tukee Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen Ääneseudun paikallisosastoa.
